torstai 26. tammikuuta 2012

Pyörylää peliin

Tässä yksinkertaiset ohjeet pintojen tuunaamiseen. Nämä pätevät aika hyvin mihin tahansa esineeseen. Itse pyrin suosimaan tasaisia pintoja, epämääräisen muotoisissa menee vaan hermot.

Ensimmäisenä tulessa on "Retrohenkinen" pikkupöytä, tai jakkara, tuota voi käyttää kumpana vain. Tai kukkapöytänä, tai...jne.

Ostin kierrätyskeskuksesta kolme lomittain mahtuvaa huonokuntoista pöytää. Ensimmäinen jonka tuunaan on kooltaan 45 x 45x 45.
Tässä lähtökohta:

Huonopintainen hirvitys...
 Ilmeisesti tämä on ollut joku IKEA:n halpis setti. Pinta oli täynnä kaikenmaailman skraiduja ja viiltoja.

Tässä työnkuva kronologisessa järjestyksessä:

1. Pyyhi pölyt pois, jos pinnassa on syviä koloja, ne voi täyttää puukitillä. Tässä tapauksessa ei onneksi tarvinnut.

2. suunnittele pintakuvio, itse olen käyttänyt eniten vanhoja sarjakuvia tai kopioita niistä. Tällä kertaa suunnittelin itse kuvion. Lähdin hakemaan ns. 70's retrofiilistä.

3. Tein suunnitelun ja toteutuksen Photoshopilla.
Väripalettia hain silmämääräisesti 70-luvulta. Eli lapsen kakkaa, sinappia ja kuplavolkkarin punaista/oranssia... Mallia voi katsoa vaikka Marimekon vanhoista kuoseista. Kunhan ei suoraa kopiota lähde painamaan. En lähde kuvaamaan tarkasti koko prosessia. Yksinkertaistettuna tein yhden "pyörylän", jota kopioin erikokoisena toistensa päälle lomittain. Sitten väritin pyörylän alueet eri väreillä.

Fotarilla tai muulla kuvankäsittelyohjelmalla syntyy helposti kuvioita...















4. Printtasin läjän valmiita kuvioita
















5. Seuraavaksi olikin ikävin työ. Leikkasin n. 10 arkillista kuvioita. Siis tuo koko kuvio leikattiin irti kokonaisena, ei yksittäisiä pyörylöitä... Silti alkoi silmissä ja sormissa pakottamaan. Kannattaa pitää tauko välillä. Itsellä oli hieman kiire joten saksin yhteen menoon. Pienet virheet eivät haittaa tällaisessa kuviossa, paperit liimataan kuitenkin aika paljon lomittain, joten pienet repeämät yms. saa piiloon helposti.

6. Kokeiltuani paria eri tekniikkaa, olen tullut siihen tulokseen että liimattavat papaerit kannattaa EHDOTTOMASTI kastella astiassa / kraanan alla läpimäriksi. Tällaisen Decoupage-projektin suurin vihollinen on paperin käpristyminen ja ilmakuplien jättämät epätasaisuudet valmiissa pinnassa.
Kasteleminen auttaa tähän vaivaan, kuivuva paperi kiristyy tasaiseksi. Vanha vesivärimaalareiden kikka...
Liimaukseen voi käyttä erikeepperiä tai juuri tätä tarkoitusta varten myytävää liimalakkaa.

7. Papereiden liimaus käy nopeasti.
Levitä liimaa yltäkylläisesti pinnalle. Kastele paperi niin että se on täysin märkä. Aseta paperi liiman päälle varovasti. tasoittele kädellä ja rätillä yms. mistä ei irtoa mitään nukkaa. Yritä saada ilmakuplat pois paparin alta. Kulmien liimauksessa kannattaa muistella miten jouluna pakkaa kirjoja lahjapaperiin. Toinen vaihtoehto on leikata kuviopaperista reunuksen levyinen parisuikale ja liimata se erikseen. En suosittele, ko. tapa ei ole niin kestävä käytössä.


liimausta. Valitan huonoa kuvanlaatua.

8. Kun pinta on valmis ja kuivunut, koko hässäkkä lakataan samalla liimalakalla. Lopuksi terävällä veitsellä voi leikata reunuksen yli menneet paperit. Ennen kuin leikkaat, varmista että liimat ja paperit ovat todella kuivuneet. Itse leikkasin liian aikaisin ja reunuksen paperi repesi. Onneksi tämä kuvio on helposti paikattavissa, leikkasin yhdestä ylijääneestä paperista lisää pyörylöitä ja liimasin vanhan päälle.

Valmis.

Tein samalla tekniikalla toisenkin rotiskon, hieman eri värisklaalalla...

psykedeeliset värit...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti