Tulipa mieleeni, että vuonna 2007 kehittelemäni sarjisprojektini voidaan (kai) luokitella väsäilyksi.
Liittyhän sihen "käden taitoja" ja luomisvoimaa...
Kukapa meistä ei haluaisi osata piirtä oman sarjakuvan. Minä ainakin halusin.
Mutta en osaa piirtää. Ainakaan sellaista jälkeä jolla haluaisin toteuttaa oman sarjakuvan.
Toki sarjakuvan voi toteuttaa vaikka tikku-ukoilla, kuten muodissa on. Sitä kutsutaan nimellä "Taidesarjakuva" ;)
Itse tykkään kuitenkin eniten realistisesti piirretyistä teoksista. Ja vaikka olen sarjakuvien suhteen lähes kaikkiruokainen, ovat supersankari sarjakuvat erityisen lähellä sydäntäni.
Lisäksi harrastan kuvankäsittelyä Photoshopilla.
Nämä kun laittaa samaan astiaan ja sekoittaa, syntyy KAPTEENI KANSANTASAVALTA, supersankari-parodia valokuvasarjakuvatekniikalla toteutettuna.
Loppujen lopuksi kyseessä on (vain) kollaasi työskentelystä. Saksien, kynien ja liiman sijaan käytetään kameraa ja fotaria.
Työn kulku on suht yksinkertainen, joskin välillä aika työläs.
Otan kuvia maisemista, esineistä ja henkilöistä. Photoshopilla esineet ja hahmot irroitetaan kuvasta ja liitetään taustaan. Välillä taustakin rakennetaan palasista. Sanomattakin on selvää että taustojen "rakentamiseen" vaikuttaa kyseessä olevan sarjakuvan genre ja tapahtumapaikka. Jos tällä tekniikalla tehdään nykymaailmaan sijoittuvaa dekkari-sarjista, pääsee tekijä aika vähällä. Riittää että löytää näyttelijät ja vetää poplarin päälle. Ja hankkii leikkipyssyn. Pieni yksityiskohta on tietysti käsikirjoitus...
Oma sarjakuvani on genrestä johtuen hieman Dekkaria hankalampi. Tarina käy esim. avaruusaluksella. Silloin se alus pitää rakentaa fotarilla palasista. Hidasta kuin helvetin jäätyminen.
Lisäksi supersankaruus velvoittaa päähenkilöä heittelemään ja nostelemaan raskaita esineitä.
Eli joudun ottamaan itsestäni (trikoissa) kuvia herooisissa asennoissa olohuoneessani. Sen jälkeen valokuvaan niitä heitettävitä esineitä ja liitän kuvat yhteen. Lopputulos on trikoomies heittämässä autoa.
Alla esimerkki yhden ruudun rakennuspalikoista.
1. kuvassa on vain parvekkeen kaide, 2. kuvassa sankarimme on liitetty kuvaan, alunperin nojaan keittiöni tiskialtaaseen...3. kuvassa dramaattinen taivas ja varjo ovat mukana ja lopuksi 4. kuvassa talot ovat paikallaan.
Anyways, kyse on siis valokuvista irroitetuista palasista.
Tässä sivu 33 valmiina. Mukaan on liitetty puhekupkat ja muut tekstit.
...jep, kyseessä on psykedeelinen parodia
Ai niin, tärkein meinasi unohtua.
Tässä linkki.
Blogini tarkoitus on esitellä ..."väsäilyjäni" ja satunnaisia taideprojekteja. Pyrin tekemään kaiken lähes nollabudjetilla ja kuvailemaan tekemiseni niin että muutkin halutessaan voisivat toistaa työnkulun. Eiku väsäilemään. Ja sanomattakin on selvää että varsinkin huonekaluväsäilyt eivät mahdu kotinurkkiin, eli saattavat olla myytävänä. Halvalla.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste photoshop. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste photoshop. Näytä kaikki tekstit
maanantai 30. syyskuuta 2013
maanantai 11. maaliskuuta 2013
Lisää jakkarointia
Pitkästä aikaa...
Nyt on maaliskuu ja tämä on vuoden ensimmäinen väsäily.
Elämä on tiellä.
Anyways, tässä taas uusi jakkarointi.
Ei tästä hirveesti ole kerrottavaa, samaan tapaan tehty kuin tuolla alhaalla oleva Silver Surfer-jakkara.
Sain käsiini pari löytöjakkaraaa, tein tänään tuon ensimmäisen, toiseen en ole vielä päättänyt kuosia.
Jakkara oli valmiiksi oikean värinen, piti vain paikata pahimpia klommoja ja valkoisia maalitahroja mustaksi.
Jakkaran reunan maalasin epämääräisen ruskean-keltavihreäksi.
Olin aikaisemmin jo printtaillut tuota photoshopissa valmistamaani kuviota. Piti tehdä alunperin pöytä.
Liimasin muotoon leikatuista palasista pinnan ja lakkasin kolme kertaa.
Valmis.
Lisään tuon toisen istuimen, kunhan keksin mitä siihen tulee.
"näkymisiin".
Nyt on maaliskuu ja tämä on vuoden ensimmäinen väsäily.
Elämä on tiellä.
Anyways, tässä taas uusi jakkarointi.
Ei tästä hirveesti ole kerrottavaa, samaan tapaan tehty kuin tuolla alhaalla oleva Silver Surfer-jakkara.
Sain käsiini pari löytöjakkaraaa, tein tänään tuon ensimmäisen, toiseen en ole vielä päättänyt kuosia.
Jakkara oli valmiiksi oikean värinen, piti vain paikata pahimpia klommoja ja valkoisia maalitahroja mustaksi.
Jakkaran reunan maalasin epämääräisen ruskean-keltavihreäksi.
Olin aikaisemmin jo printtaillut tuota photoshopissa valmistamaani kuviota. Piti tehdä alunperin pöytä.
Liimasin muotoon leikatuista palasista pinnan ja lakkasin kolme kertaa.
Valmis.
Lisään tuon toisen istuimen, kunhan keksin mitä siihen tulee.
"näkymisiin".
torstai 2. helmikuuta 2012
tarjoile Modestylla
Pika-väsäys, Modesty Blaise tarjotin.
Tästä ei paljoa ole kerottavaa.
Ostin kirpparilta eurolla vanhan tarjottimen.
Jotain perverssiä ihmistä tuo alkuperäinen kuvio voi kiinnostaa. itse en ole niin sairas.
Suunnitelin Photoshopilla A3- kokoiselle pohjalle ( kuvassa väärä koko vielä...) Modesty kuvia sikin sokin ja printtasin.
Vähän mittailua ja leikkaamista, ja kuva oli valmis liimattavaksi.
Eli taas liimaa alle, kuva kraanan alle kastumaan ja asettelu kohdalleen.
Ilmakuplien sutimista.
Lakka päälle.
Valmis.
Tein tämän ruokatunnilla, niinkuin suurimman osan väsäilyistäni. Tähän taisi mennä jopa 20 minuuttia...
ja onko trendikäs? No on.
Tästä ei paljoa ole kerottavaa.
Ostin kirpparilta eurolla vanhan tarjottimen.
Jotain perverssiä ihmistä tuo alkuperäinen kuvio voi kiinnostaa. itse en ole niin sairas.
Suunnitelin Photoshopilla A3- kokoiselle pohjalle ( kuvassa väärä koko vielä...) Modesty kuvia sikin sokin ja printtasin.
Vähän mittailua ja leikkaamista, ja kuva oli valmis liimattavaksi.
Eli taas liimaa alle, kuva kraanan alle kastumaan ja asettelu kohdalleen.
Ilmakuplien sutimista.
Lakka päälle.
Valmis.
Tein tämän ruokatunnilla, niinkuin suurimman osan väsäilyistäni. Tähän taisi mennä jopa 20 minuuttia...
ja onko trendikäs? No on.
maanantai 30. tammikuuta 2012
Jakkaralla pääkalloon
Hain hovihankkijaltani, Helsingin Kyläsaaren kierrätyskeskuksesta taas tavaraa. Oli onneksi puoli-ilmaista. Nyt näppeihin tarttui karsea, vaalean juntti-pirtti-koivun värinen jakkara. En ottanut kuvaa siitä, voitte kuitenkin luottaa että ruma se oli.
Tässä lopputulos käsittelyni jälkeen:
Näin se meni:
1. Maalasin mustaksi koko komeuden akryylimaalin jämällä.
2. Suunnittelin Photoshopin avustuksella "coolin" pääkallo kuvion.
3. Päädyin lopulta turkoosi-musta palettiin.
4. Leikkasin kallokuvion irti taustastaan. Kastelin paperin läpimäräksi ja liimasin liimalakalla jakkaraan.
5. Maalasin turkoosilla akryylimaalilla "efektiä" jakkaran kylkiin ja jalkoihin.
6. Lakkaliimat uudestaan istuinosan päälle.
Valmis.
Joo... ja vähän harmittaa että kallokuvio ei osunut keskelle jakkaraa.
Tässä lopputulos käsittelyni jälkeen:
Näin se meni:
1. Maalasin mustaksi koko komeuden akryylimaalin jämällä.
2. Suunnittelin Photoshopin avustuksella "coolin" pääkallo kuvion.
![]() |
| Kallo vaihtoehtoja... |
3. Päädyin lopulta turkoosi-musta palettiin.
4. Leikkasin kallokuvion irti taustastaan. Kastelin paperin läpimäräksi ja liimasin liimalakalla jakkaraan.
5. Maalasin turkoosilla akryylimaalilla "efektiä" jakkaran kylkiin ja jalkoihin.
6. Lakkaliimat uudestaan istuinosan päälle.
Valmis.
Joo... ja vähän harmittaa että kallokuvio ei osunut keskelle jakkaraa.
Tunnisteet:
decoupage,
huonekalut,
jakkara,
photoshop,
pääkallo
torstai 26. tammikuuta 2012
Pyörylää peliin
Tässä yksinkertaiset ohjeet pintojen tuunaamiseen. Nämä pätevät aika hyvin mihin tahansa esineeseen. Itse pyrin suosimaan tasaisia pintoja, epämääräisen muotoisissa menee vaan hermot.
Ensimmäisenä tulessa on "Retrohenkinen" pikkupöytä, tai jakkara, tuota voi käyttää kumpana vain. Tai kukkapöytänä, tai...jne.
Ostin kierrätyskeskuksesta kolme lomittain mahtuvaa huonokuntoista pöytää. Ensimmäinen jonka tuunaan on kooltaan 45 x 45x 45.
Tässä lähtökohta:
Ilmeisesti tämä on ollut joku IKEA:n halpis setti. Pinta oli täynnä kaikenmaailman skraiduja ja viiltoja.
Tässä työnkuva kronologisessa järjestyksessä:
1. Pyyhi pölyt pois, jos pinnassa on syviä koloja, ne voi täyttää puukitillä. Tässä tapauksessa ei onneksi tarvinnut.
2. suunnittele pintakuvio, itse olen käyttänyt eniten vanhoja sarjakuvia tai kopioita niistä. Tällä kertaa suunnittelin itse kuvion. Lähdin hakemaan ns. 70's retrofiilistä.
3. Tein suunnitelun ja toteutuksen Photoshopilla.
Väripalettia hain silmämääräisesti 70-luvulta. Eli lapsen kakkaa, sinappia ja kuplavolkkarin punaista/oranssia... Mallia voi katsoa vaikka Marimekon vanhoista kuoseista. Kunhan ei suoraa kopiota lähde painamaan. En lähde kuvaamaan tarkasti koko prosessia. Yksinkertaistettuna tein yhden "pyörylän", jota kopioin erikokoisena toistensa päälle lomittain. Sitten väritin pyörylän alueet eri väreillä.
4. Printtasin läjän valmiita kuvioita
5. Seuraavaksi olikin ikävin työ. Leikkasin n. 10 arkillista kuvioita. Siis tuo koko kuvio leikattiin irti kokonaisena, ei yksittäisiä pyörylöitä... Silti alkoi silmissä ja sormissa pakottamaan. Kannattaa pitää tauko välillä. Itsellä oli hieman kiire joten saksin yhteen menoon. Pienet virheet eivät haittaa tällaisessa kuviossa, paperit liimataan kuitenkin aika paljon lomittain, joten pienet repeämät yms. saa piiloon helposti.
6. Kokeiltuani paria eri tekniikkaa, olen tullut siihen tulokseen että liimattavat papaerit kannattaa EHDOTTOMASTI kastella astiassa / kraanan alla läpimäriksi. Tällaisen Decoupage-projektin suurin vihollinen on paperin käpristyminen ja ilmakuplien jättämät epätasaisuudet valmiissa pinnassa.
Kasteleminen auttaa tähän vaivaan, kuivuva paperi kiristyy tasaiseksi. Vanha vesivärimaalareiden kikka...
Liimaukseen voi käyttä erikeepperiä tai juuri tätä tarkoitusta varten myytävää liimalakkaa.
7. Papereiden liimaus käy nopeasti.
Levitä liimaa yltäkylläisesti pinnalle. Kastele paperi niin että se on täysin märkä. Aseta paperi liiman päälle varovasti. tasoittele kädellä ja rätillä yms. mistä ei irtoa mitään nukkaa. Yritä saada ilmakuplat pois paparin alta. Kulmien liimauksessa kannattaa muistella miten jouluna pakkaa kirjoja lahjapaperiin. Toinen vaihtoehto on leikata kuviopaperista reunuksen levyinen parisuikale ja liimata se erikseen. En suosittele, ko. tapa ei ole niin kestävä käytössä.
8. Kun pinta on valmis ja kuivunut, koko hässäkkä lakataan samalla liimalakalla. Lopuksi terävällä veitsellä voi leikata reunuksen yli menneet paperit. Ennen kuin leikkaat, varmista että liimat ja paperit ovat todella kuivuneet. Itse leikkasin liian aikaisin ja reunuksen paperi repesi. Onneksi tämä kuvio on helposti paikattavissa, leikkasin yhdestä ylijääneestä paperista lisää pyörylöitä ja liimasin vanhan päälle.
Valmis.
Tein samalla tekniikalla toisenkin rotiskon, hieman eri värisklaalalla...
Ensimmäisenä tulessa on "Retrohenkinen" pikkupöytä, tai jakkara, tuota voi käyttää kumpana vain. Tai kukkapöytänä, tai...jne.
Ostin kierrätyskeskuksesta kolme lomittain mahtuvaa huonokuntoista pöytää. Ensimmäinen jonka tuunaan on kooltaan 45 x 45x 45.
Tässä lähtökohta:
![]() |
| Huonopintainen hirvitys... |
Tässä työnkuva kronologisessa järjestyksessä:
1. Pyyhi pölyt pois, jos pinnassa on syviä koloja, ne voi täyttää puukitillä. Tässä tapauksessa ei onneksi tarvinnut.
2. suunnittele pintakuvio, itse olen käyttänyt eniten vanhoja sarjakuvia tai kopioita niistä. Tällä kertaa suunnittelin itse kuvion. Lähdin hakemaan ns. 70's retrofiilistä.
3. Tein suunnitelun ja toteutuksen Photoshopilla.
Väripalettia hain silmämääräisesti 70-luvulta. Eli lapsen kakkaa, sinappia ja kuplavolkkarin punaista/oranssia... Mallia voi katsoa vaikka Marimekon vanhoista kuoseista. Kunhan ei suoraa kopiota lähde painamaan. En lähde kuvaamaan tarkasti koko prosessia. Yksinkertaistettuna tein yhden "pyörylän", jota kopioin erikokoisena toistensa päälle lomittain. Sitten väritin pyörylän alueet eri väreillä.
![]() |
| Fotarilla tai muulla kuvankäsittelyohjelmalla syntyy helposti kuvioita... |
4. Printtasin läjän valmiita kuvioita
5. Seuraavaksi olikin ikävin työ. Leikkasin n. 10 arkillista kuvioita. Siis tuo koko kuvio leikattiin irti kokonaisena, ei yksittäisiä pyörylöitä... Silti alkoi silmissä ja sormissa pakottamaan. Kannattaa pitää tauko välillä. Itsellä oli hieman kiire joten saksin yhteen menoon. Pienet virheet eivät haittaa tällaisessa kuviossa, paperit liimataan kuitenkin aika paljon lomittain, joten pienet repeämät yms. saa piiloon helposti.
6. Kokeiltuani paria eri tekniikkaa, olen tullut siihen tulokseen että liimattavat papaerit kannattaa EHDOTTOMASTI kastella astiassa / kraanan alla läpimäriksi. Tällaisen Decoupage-projektin suurin vihollinen on paperin käpristyminen ja ilmakuplien jättämät epätasaisuudet valmiissa pinnassa.
Kasteleminen auttaa tähän vaivaan, kuivuva paperi kiristyy tasaiseksi. Vanha vesivärimaalareiden kikka...
Liimaukseen voi käyttä erikeepperiä tai juuri tätä tarkoitusta varten myytävää liimalakkaa.
7. Papereiden liimaus käy nopeasti.
Levitä liimaa yltäkylläisesti pinnalle. Kastele paperi niin että se on täysin märkä. Aseta paperi liiman päälle varovasti. tasoittele kädellä ja rätillä yms. mistä ei irtoa mitään nukkaa. Yritä saada ilmakuplat pois paparin alta. Kulmien liimauksessa kannattaa muistella miten jouluna pakkaa kirjoja lahjapaperiin. Toinen vaihtoehto on leikata kuviopaperista reunuksen levyinen parisuikale ja liimata se erikseen. En suosittele, ko. tapa ei ole niin kestävä käytössä.
![]() |
| liimausta. Valitan huonoa kuvanlaatua. |
8. Kun pinta on valmis ja kuivunut, koko hässäkkä lakataan samalla liimalakalla. Lopuksi terävällä veitsellä voi leikata reunuksen yli menneet paperit. Ennen kuin leikkaat, varmista että liimat ja paperit ovat todella kuivuneet. Itse leikkasin liian aikaisin ja reunuksen paperi repesi. Onneksi tämä kuvio on helposti paikattavissa, leikkasin yhdestä ylijääneestä paperista lisää pyörylöitä ja liimasin vanhan päälle.
Valmis.
Tein samalla tekniikalla toisenkin rotiskon, hieman eri värisklaalalla...
![]() |
| psykedeeliset värit... |
Tilaa:
Kommentit (Atom)













