perjantai 6. heinäkuuta 2012

Blood Bowl - Verta pakkiin

Nuoruudessani, kuten moni ystävistäni tietääkin, harrastin enemmänkin kaikenlaisia pelejä. Lähinnä roolipelejä ja miniatyyri-strategia-sotapelejä. (Aseella uhattuna, voin myöntää myös Larpanneeni. Vuosia.)

Suosikkejani olivat (ovat yhä...jos olisi aikaa pelata) Warhammer 40 000, Warhammer Fantasy Battle, Dungeons & Dragons, Star trek combat simulator sekä viimeisenä, muttei vähäisimpänä Blood Bowl.

Anyways, aina välillä vieläkin tahtotasoni hamuilee pelaamista kohti, ikävä kyllä, lähes kaikki edellä mainitut pelit ovat vain todella aikaa vieviä. Ei ainoastaan pelimekaniikaltaan, vaan itse pelijärjestelytkin ovat todella pitkäkestoisia. Warhammereissa harrastukseen kuuluu miniatyyrien ostaminen ja maalaaminen. Molemmat näistä vievät aikaa. Lisäksi pelipöydän "maisemoiminen" ei tapahdu hetkessä vaan vaatii mittavia askartelullisia ponnisteluja. Hammerit vievät myös valtavasti tilaa, jota ei lapsiperheellisellä ole mahdollista käyttää. Ehkä sitten eläkkeellä.

Vuonna 1986 julkaistu Blood Bowl, taklasi elämääni vuotta myöhemmin.
Blood Bowl on kahden hengen lautapeli jossa parodioidaan Amerikkalaista jalkapalloa. Ihmisten lisäksi pelaaja (valmentaja) voi valita joukkueensa perus fantasia-roduista (Kääpiöt, Haltiat, Örkit jne.)

En sen enempää tässä avaa itse peliä, kannattaa katsoa Wikipediasta.

Noin kuusi vuotta sitten syttyi kaipaus kohti nuoruuteni peliä, ja aloin väsätä itselleni tyylikästä Blood Bowl areenaa, tarkoituksenani harrastuksen jatkaminen.
Sainkin pelipöydän rungon kasaan, sitten tuli muita juttuja haukkaamaan harrastuskiintiötäni. Vanhin niistä jutuista on nyt kuuden ikäinen. Nuorempi puolitoista. :-)

Anyways, Blood Bowl pelipöytä hautautui kellariin josta nyt, pari muuttoa myöhemmin kaivoin sen esiin.

Tässä kuva kesken jääneestä alustasta:



Kentän alusta on vaneria, jonka löysin roskiksesta, ilmeisesti se oli ollut jonkun kirjahyllyn takaosana.
Reunukset ovat itseltäni yli jäänyttä lattialistaa. En voisi vähempää suositella ko. listaa.
Se EI ole täysin tasaista pohjastaan, joten oli mahdotonta saada suorassa kulmassa liimalla ja nauloilla niitä kiinnitettyä vaneriin.
Itse kentässä on styroksia alla ja jotain paksua pahvia päällä.
Myöhemmin tajusin styroksin olevan turha, olisin pärjännyt pelkällä pahvilla ja koko komeuden paksuus olisi ollut murto-osa nykyisestä. Kunhan olisin laittanut matalammat reunat.
Kuten kuvasta näkee, mikä minusta "isona tuleekaan", niin puuseppää ei ainakaan. Ei todellakaan.

Työvaiheista:
Alkupuoli väsäilystä on lähinnä mittailua, sahaamista, naulaamista ja liimailua. Laskin tarvittavan tilan käyttäen 3cm ruutuja. Blood Bowlin pelaajien keskuudessa lienee eriäviä mielipiteitä. Olisikohan virallinen mitta n. 2,5cm... Suuremmalla ruutumitalla on kuitenkin hyvät puolensa, suurikokoiset"pelaajat" mahtuvat taklauksen jälkeen paremmin levyttämään nurmikolle.
Pyrin suuremmasta ruutukoosta huolimatta pitämään kentän mahdollisimman pienenä. Tarkoitus olisi roudata peliä paikasta toiseen.
Ruutujen lisäksi jätin pienen tilan sivurajan ulkopuolelle.

Koko kentän koko avattuna ja reunuksineen on leveys 52cm ja pituus 80cm. Paksuus suljettuna on 7cm.

Aloitin kentän pinnan valmistamisen ruuduista. Se olikin suurin yksittäinen työ. Teräsviivainta apuna käyttäen, viilsin "mattoveitsellä" sopivan syviä vetoja. Jokainen ura on tehty kahdella vedolla, uran leveys on n. 2mm. Suikale lähti helposti pois ja jätti jäljelle siistin uran.
Tässä hommassa meinasi sormet puutua ihan romuksi ja niskatkin oli jumissa monta päivää. Ei kivaa puuhaa..

Seuraavaksi maalasin koko kentän mustaksi akryylimaalilla. Ja koska aikomukseni on maisemoida nurmikenttä "tallatun ja kynnetyn" näköiseksi, liimasin hiekkaa tehosteeksi niiihin paikkoihin joissa on "taistelu käynyt kuumana". Liimana käytin tavallista Erikeeperiä. Ensin sohitaan liimaa ihan kunnolla niihin paikkoihin johon hiekkaa tulee, sitten voi vaikka teelusikalla kaadella erikokoisia hiekanjyviä päälle.

Kun liima on kuivunut kunnolla, kannattaa hiekan pysyvyyden varmistamiseksi sivellä toinen kerros liimaa, tällä kertaa kunnolla vedellä ohennettuna.
Kun ohennettukin liima on kunnolla kuivunut (seuraavana päivänä), voi hiekan maalata mustaksi.
Seuraavaksi hiekka maalataan "aidon" näköiseksi. Itse käytin ruskean sävyjä. Miniatyyri harrastajille tämä työvaihe lienee aika pässinlihaa. Eli drybrushausta tummasta vaaleaan.



Kokonaan maalatut hiekat:

Seuraavaksi, nurmikkoa kasvattamaan.
Levitin reilusti liimaa mustalle alueelle, yrittäen vältellä hiekoitettuja kohtia. Harkitsin kentän maalaamista vihreäksi, mutta laiskuus iski. Olisi pitänyt....
Annostelin teelusikalla kaisaniemen Fantasiapeleistä ostettua "nurmikkoa" liiman päälle.


Kun koko kenttä on kylvetty, annetaan kuivua yön yli. Kopautin irto-nurtsit pois ja liimasin vielä uudestaan, tällä kertaa liima oli vedellä ohennettua. Nähtäväksi jää, miten hyvin nurmikko kestää kulutusta.

Liimojen kuivuttua kunnolla, maalasin akryylimaalilla kenttään valkoiset rajaviivat.

Vaikka kenttä ei ollutkaan ihan valmis, niin tässä vaiheessa "apuvalmentajani" halusi päästä kenttää kokeilemaan, joten pelasimme testiottelun.
Hermannin Hirmut Vs Pienet sipsuttavat huopatossut. Hirmut hävisivät 0-1.


Pelaajina toimivat tällä kertaa Littlest Pet Shop-figuurit, joita vastapelaajallani on n. miljoona.
Säännöt keksin päästäni.

Anyways, seuraavaksi kävin ulkopuolen kimppuun.
Suunnitelma oli yksinkertainen, maalilla ruskeaksi ja Blood Bowl- henkistä kuvaa koristeeksi.

Ensin ruskeaa maalia pintaan:
Kiiltävää jätelautaa oli erittäin vaikea saada tasaiseksi. Päätinkin jatkaa maalausta sienellä, joka loisi toivon mukaan "tasaisesti epätasaisen" pinnan ja häivyttäisi ongelman.
Painelin sienellä muutamaa eri sävyistä maalia pintaan.
Näyttääkö toi maali teistäkin ripulilta?
Niin minustakin.

Kun maalit kuivuivat, ruuvasin kotelolukot paikoilleen ja toivoin että surkeasti kasaamani hökötys pysyisi kasassa näillä. Tai syytetään huonosta sopimattomuudesta noita vinoja lattialista-reunoja.

Olin päättänyt jo projektin alussa, että koristelen kentän niin että se on tribuutti alkuperäiselle vuoden 1987 Blood Bowl- pelille. (Vaikkakin tarkoitus olisi päästä pelaaman itse peliä nimenomaan nykyisillä, uusilla säännöillä.) 
Ei ollut vaikeaa päättää haluttua kuvaa jonka liimaisin kotelon molemmin puolin.
Vaihtoehtoja ei oikeastaan ollut...
Skannasin alkuperäisen pelilaatikon kovia kokeneen kannen. Käsittelin kuvaa Photosopilla sen verran että pahimmat vuosien vierimiset saatiin pois. Ei tässä kukaan ilman meikkiä enää nuorene...

Kuvassa koko Blood Bowl mytologian suurin ja tunnetuin pelaaja Morg 'N Thorg jyrää vastustajaa kanveesiin. (Kun katsonkin kuvaa, muistot syöksyvät sieraimiini, edessäni vielä tulevaisuus täynnä toivoa ja lisää lintsausta koulusta, jotta voin pelata kaverini kanssa Blood Bowlia...)

Pyysin broidiani printtaamaan työpaikkansa rullatulostimella riittävän isoksi kuvan jotta sain sen riittämään laidasta laitaan. A3 suurennus kun ei riittänyt.




Kuvat liimasin Erikeeperillä molemmin puolin ja laitoin decoupage-lakan päälle.

(Kesken...tähän väliin tulee tekstiä printistä...)
Tein tunnin retken kellariin, ja lopulta löysin ihmis- ja Orc- Blood Bowl joukkueeni. Olivatkin juuri niin huonosti maalattu kuin muistinkin. Oliskohan näma sudittu joskus 80-luvun lopussa...Vielä pari joukkuetta on kateissa (Elf ja Skaven), ei aavistustakaan minne olen ne pakannut.

K E S K E N,  J A T K U U...MYÖHEMMIN... sitten syksymmällä... 

1 kommentti: